Kulunut vuosi tarkoitti minulle mieluista oppimisvuotta. Minulla oli mahdollisuus osallistua ja tavata jokaisessa (18) maakunnassa johtamistehtävien vastuuhenkilöitä LAPE-akatemian kansallisen tason fasili-taattorina. LAPE-akatemia tarkoitti vuoden 2019 aikana kahden ministeriön (STM ja OKM) yhteisesti toteuttamaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin johtamiseen suunnattua oppimis- ja valmen-nuskokonaisuutta. Se toteutettiin maakunnallisina tilaisuuksina, joita järjestettiin yhteensä 40 ja niihin osallistui 2336 johtamisen vastuuhenkilöä. (Ks. tarkemmin https://stm.fi/lapeakatemia.)

Jokaisessa maakunnassa pidettiin kolme valmennustilaisuutta, joiden teemoina olivat: Uudet toimin-taympäristöt, Uudenlainen johtaminen ja Uusi vaikuttavuus. Tehtävänä oli tavoittaa eri hallinnonalojen johtavia toimijoita ja saada aikaan yhteinen rajat ylittävä vuoropuhelu lapsi- ja perhepalveluiden tämän hetkisistä johtamishaasteista ja edistää alueiden lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja heidän tarvitsemien palveluiden uudistamista.

Teemojen mukaan tilaisuudet rakentuivat uusimmasta ajankohtaisesta tutkimus- ja kokemustiedosta, vuorovaikutteisuudesta ja verkostoituvasta yhteisestä työskentelystä. Tavoitteena oli luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten yhteisellä johtamisella saadaan aikaan perheiden hyvinvointia, joka aikaisem-paa kestävämmin turvaisi jokaisen lapsen ja nuoren oppimista ja kasvamista omassa arjessaan.

Vastuuhenkilöt, jotka LAPE-akatemiaan osallistuivat, kokivat tilaisuudet kiireistään huolimatta erittäin tervetulleina. Palautteissaan he kiittelivät tilaisuuksien hyvää toteutusta ja sisällöllistä antia, mutta erityisesti mahdollisuutta pysähtyä, tutustua ja käydä yhteistä keskustelua yli hallintorajojen. Arvokkaaksi koettiin myös se, että koolla ja keskustelemassa oli eri tahojen vastuuhenkilöitä, asiantuntijoita ja kansallisen tason toimijoita. Ainutkertaisena pidettiin myös sitä, että esillä oli laaja-alaista ja ajan-kohtaista tutkimus- ja kokemustietoa sekä vertailupohjaa niin oman alueen, maakuntien ja kuin myös eri maiden vastaavista asioista.

Uudenlaisen johtamisen opit
Esillä olleet johtamisteemat ovat puhutelleet minua myös johdon työnohjaajana. Vuoden kuluessa huomasin kerta toisensa jälkeen hämmästeleväni sitä, miten tärkeäksi osallistujat kokivat ajankohtaisen ja luotettavan tutkimus- ja kokemustiedon ja miten taitavasti he pystyivät siitä ammentamaan yhteisiin keskusteluihin. Verrattain usein he tunnistivat asioita ja ilmiöitä, jotka eivät enää ratkeaisi omalla joh-tamistyöllä, eikä myöskään oman johtamansa yksikön tai vastuutahon työllä.

Näissä tilanteissa astui mukaan uudenlaisen johtamisen mahdollisuudet eli miten yhdessä toimimisella luodaan yhteiset tavoitteet ja osataan koota ja kohdistaa olemassa olevat voimavarat viisaammin - niin, että saadaan aikaan juuri haluttuja muutoksia ja vaikutuksia. Ratkaisun avaimina toimivat vuorovaikut-teisuus, keskinäinen kunnioitus, toisen osaamisen ja tiedon arvostaminen ja näin syntyvä yhteinen syventyvä ymmärrys ja kyky hahmottaa laajempia asiakokonaisuuksia.

”Ratkaisun avaimina toimivat vuorovaikutteisuus, keskinäinen kunnioitus, toisen osaa-misen ja tiedon arvostaminen ja näin syntyvä yhteinen syventyvä ymmärrys ja kyky hahmottaa laajempia asiakokonaisuuksia.”

Miten toimin johdon työnohjaajana nykyisten johtamishaasteiden keskellä?
Johdon työnohjaajana joudun yhä uudestaan pohtimaan sitä, miten pystyn tunnistamaan ja tukemaan johdettavaa niissä asioissa, joissa perinteinen johtamismalli ei enää sinällään riitä. Uudenlainen johtaminen näet edellyttää ennen muuta tunnistamaan johtamistyössä niitä ilmiöitä ja asioita, joita tulee johtaa laa-jemmalla otteella: strategisesti, kumppaneina ja/tai verkostoissa yhdessä toimien. Usein johdon työnohjauksessa on tilanteita, joiden tarkastelu tuntuu ylivoimaisen hankalalta, ja jossa aikai-semmat johtamismallit eivät enää riitä tai toimi. Onkin tärkeää, miten johdon työnohjaaja pystyy tunnis-tamaan esillä olevan asian tai tilanteen laajuuden tai haastavuuden ja miten hän tilannetta yhdessä ohjatta-van kanssa lähtee ratkaisemaan.

Kuluneen vuoden aikana saatuja oppeja – myös johdon työnohjaukseen
Yksi tärkeimmistä opeista itselleni oli se, että, että ratkaisu mitä vaikeimpiin asioihin löytyy vain ja ainoastaan vuorovaikutuksen kautta. Se keitä me kulloinkin vuoropuheluun kumppaneiksi tarvitsemme, määrittyy asian kompleksisuuden mukaan, siinä ympäristössä ja niiden tekijöiden yhteisvaikutuksena, joihin me muu-tosta etsimme.

Kysymys uudenlaisen johtamisen haasteesta johdon työnohjauksessa ankkuroituu ehkä juuri siihen, miten johdon työnohjaaja pystyy tunnistamaan ja hahmottamaan käsillä olevan asian laajuuden ja miten hän ohjattavan kanssa lähtee asiaa käsittelemään. Uutta lienee sen näkeminen, että paremman yhteisen ym-märryksen löytämiseksi tarvitsemme asiaan tietoa, perusteltuja argumentteja ja niiden yhteistä tarkastelua. Aina nämä eivät löydy työnohjaustilanteessa, vaan laajemmassa keskusteluyhteydessä, joihin ohjattavaa tulee rohkaista. Mitä enemmän asia vaatii luotettavaa tietoa ja eri vaikutusten tarkastelua, sitä laajempaan kokonaisuuteen ohjattavalla on samalla mahdollisuus löytää ratkaisuja. Näin jäsentyy selkeämmin myös hänen johtamistyönsä ulottuvuudet ja taito nähdä yhä laajempia asiakokonaisuuksia.

Johdon työnohjauksen yksi tärkeimmistä anneista voi olla juuri se, että ohjattava pystyy hahmottamaan paremmin johtamistyöhönsä liittyvien kysymysten tason ja laajuuden, tunnistamaan omat mahdollisuuten-sa ja toimimaan yhteistyössä aina silloin, kun se on mahdollista. Yhteistyössä hän ei tyydy vain tekemään toteamuksia vaan aikaansaamaan yhteistyön mahdollisuudessa uutta vaikuttavuutta.

”Johdon työnohjauksen yksi tärkeimmistä anneista voi olla juuri se, että ohjattava pystyy hahmottamaan paremmin johtamistyöhönsä liittyvien kysymysten tason ja laajuuden, tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja toimimaan yhteistyössä aina silloin, kun se on mahdollista.”

Pärjäämme kyllä jatkossakin johdon työnohjaajina hyvin, kun osaamme tehdä ohjattavan kannalta juuri oikeita kysymyksiä. Osaamme kuunnella, mihin ja millaisiin ratkaisuihin hän vastauksia on etsimässä, ja mil-laisesta asiakokonaisuudesta on kysymys? Johdon työnohjaajan perusosaamista on taito olla läsnä, osoittaa omalla olemisellaan ohjattavalle arvostusta ja vilpitöntä kiinnostusta juuri hänelle tärkeässä asiassa. Mitä paremmin hän kokee tulleensa ymmärretyksi, sitä paremmin myös ohjaaja kokee onnistuneensa.

Mirja Antila, HT, johdon työnohjaaja