Johtamisen sudenkuopista

Johtamiseen ja siihen liittyviin ilmiöihin paneuduin johtamisen täydennyskoulutuksessa työnohjaajille MIF:n koulutuksessa Helsingissä. Tämän jälkeen minut hyväksyttiin johdon työnohjaajien uudeksi jäseneksi kuluvan vuoden syyskuussa. Lopputyössäni käsittelin johtamisen sudenkuoppia. Työurallani 28 vuoden aikana olen työskennellyt mm. sosiaalityöntekijänä, kuraattorina, kouluttajana ja sivutoimisena yrittäjänä lähinnä työnohjaajana ja kouluttajana. Esihenkilönä olen työskennellyt mm. perhekuntouksessa, vanhustenhuollossa ja eri projekteissa.

Työkokemukseni ja nyt johdon työnohjaajakoulutuksen perusteella huomaan tunnistavani näitä sudenkuoppia yhä selkeämmin. Mielestäni ensiarvoisen tärkeää on, että myös johtamisessa tarvitaan ylemmän tahon tuki ja selkeä tehtävänkuva. Tällöin johtaminen voi olla johdonmukaista ja se voi mahdollistaa tavoitteissa onnistumisen.

Johtamisesta vallitsee useita määritelmiä. Johtaminen voidaan nähdä mm. erilaisten näkökulmien ja yhteisten merkitysten etsimisenä. Johtamista on kuvattu joissain yhteyksissä myös ”yhdessä hapuiluksi”, jonka seurauksena alkaa muodostumaan linjoja, joiden kautta voidaan edetä. Tärkeää johtamisessa on päämäärien kirkastaminen ja perustehtävän selvittäminen sekä johtamisosaamisessa eri tilanteissa itseohjautuvuuden vahvistamisen taito. (Vesterinen,2006 ja Pekkanen, 2023, luentomateriaali.)

Hyvinvointialueille siirtyminen on osoittanut, miten vaikeaa voi olla eri organisaatioiden sulauttaminen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Johtamisen sudenkuoppia voi syntyä mm. silloin, jos johtajuudesta tehdään liian moniportaista, johtamisessa ei paneuduta riittävästi henkilöstöön liittyviin asioihin eikä päätöksenteon ketteryydestä voida puhua, jolloin myös asian yhteinen ymmärrys voi moniportaisessa käsittelyssä muuttua.

Sudenkuoppia voi olla myös tavoitteiden toteuttamisessa, sillä ylin johto kykenee harvoin määrittelemään ennalta, miten muutokset tulisi käytännön tasolla toteuttaa. Useiden tutkijoiden mukaan onnistuneet muutosstrategiat ovatkin alkaneet ja konkretisoituneet toimiviksi ratkaisuiksi viime kädessä lähi- ja keskijohdon esimiesten ja suoritustason toimijoiden avulla. Näin muutokset edellyttävät selkeää toimeksiantoa ylemmältä portaalta lähijohdolle sekä varauksetonta ja pitkäjänteistä tukea muutosten käytännön toteuttajille. (Laurila, 2017, s.31)

Johdon työnohjaajana olen huolestunut myös johtajien työnohjauksen puutteesta. Johdon työnohjaus voi parhaimmillaan tukea johtamista mm. selkeyttämällä vastuita ja tehtävänkuvia ja tukemalla johtajien hyvinvointia. Selkeä johtaminen tuo onnistumisia, hyvinvointia ja aikaansaannoskykyä koko organisaatioon, mikä näkyy mm. henkilöstön sitoutumisena ja viihtymisenä työssään.

Lea Ruuskanen, johtava sosiaalityöntekijä YTM, työnohjaaja STO.ry ja johdon työnohjaaja